Meidän kymmenkuinen on jo aika etevä tyyppi! Konttaa ja kiipeilee tarmokkaasti, tukea vasten askeltaa minkä ehtii. Ilman tukea ei vielä ole seisoskellut. Omaa kieltä puhuu, aina saa äänensä kuuluviin ihmisjoukonkin keskellä. Ymmärtää hienosti puhetta, matkii asioita ja toteuttaa yksinkertaisia pyyntöjä.
Sylistä on tullut turvapaikka harmin ja vierastuksen tullessa (harvoin kyllä ketään vierastaa!). Uutena kepposena on tullut äitin ja isin pureminen... se sattuu, ja on Laurista aivan mielettömän hauskaa! Hampaita suussa on edelleen neljä, ylös sivuille on tulossa seuraavat. Tekee mielellään kiellettyjä juttuja, kuten sammuttelee tietokonetta tsiljoona kertaa, järsii dvd-koteloita, lätskyttää koirien vesikuppia, syö ja levittelee koiranruokaa... Kieltäminen herättää aluksi suunnatonta naururiemua joka muuttuu lopulta raivokkaaksi itkuksi. Rakastaa jahdata koiria ja nauraa aina kun ne juoksevat ohitse.
Syö lähestulkoon kaikkea, maistaa aina mielellään. Sormiruokailee paljon samoja ruokia kuin me itse syödään. Hapanmaitotuotteita on maisteltu, mutta nyt viimepäivinä jäänyt vähemmälle. Lauri nukkuu tosi hyvin edelleen, vaikka välissä olikin pari viikkoa sitten kamalan surkeita öitä monta putkeen... tiedä sitten mikä silloin valvotutti. Nukkumaan menee iltayhdeksältä ja heräilee aamulla seitsemän-yhdeksän välillä. Unituttia syö edelleen, ajatuksissa olisi pian vieroitus. Pottaillaan edelleen päivittäin ja pissat tuleekin usein pottaan. Meillä oli pitkään että aamuisin tuli päivittäin isompikin hätä pottaan, mutta kakkirytmi vaihtuikin ja satunnaisesti enää osuu pottaan kohdalle.
Lauri on fanaattinen (tiettyjen) lastenohjelmien ystävä. Ihan tahtomattamme poika on pienestä pitäen katsonut todella keskittyneesti telkkaria jos se vaan on päällä ollut. Nykyisin kiinnostuksen kohteet ovat rajoittuneet mainoksiin (kaikki kelpaa) ja Pikku Kakkosen höpötäteihin/setiin, Pinguun ja Teletappeihin. Me ollaan Teemun kanssa huvikseen tallennettu muutama jakso meidän digiboksiin ja laitetaan ne aina tarvittaessa Laurille pyörimään. Ne samat kelpaavat AINA, ja poika katsoo ne tallenteet keskittyneesti alusta loppuun. Mutta jos laittaa Teletappia/Pingua pyörimään vaikkapa dvd:ltä tai Pikku Kakkonen tulee telkkarista, niin ei kelpaa millään. Musta on aika pelottavaakin, miten keskittyneesti ja innoissaan Lauri telkkaria tykkää katsella. Ja kun tallenne loppuu "kesken", alkaa kamala itku ja kiukuttelu. Onneksi meillä ei todellakaan katsella näitä ohjelmia koko aikaa, vaan esimerkiksi minun ja Laurin ollessa kahdestaan kotona, töllö pysyy visusti kiinni. On hirmu kätevää kuitenkin, että pystyy yksinollessa hoitamaan asian kuin asian rauhassa ilman että jalassa roikkuu ketään, laittamalla vain lempiohjelman pyörimään. Tässä vaiheessa on kuitenkin ollut jo hyvä huomata telkkarin katselulla olevan negatiivisia vaikutuksia jo noinkin pieneen, juurikin tuo kiukuttelu esimerkiksi.. ohjelman loppumisen jälkeen sitä saattaa kestää hyvinkin pitkään.
Touhu ja vipinä alkaa meillä heti aamulla, ja päättyy illalla pojan sammuessa sänkyyn. Päivässä poika nukkuu yhdet-kahdet päikkärit. Vaunuissa ei olla enää parvekkeella nukuttu vähään aikaan, nukahtaa kyllä niihinkin oikein hyvin mutta unet jäävät turhan lyhyiksi.
Uutta opitaan joka päivä ja on hienoa nähdä kun toinen kasvaa, oppii ja kehittyy! Anteeksi sekava sepustus, eiköhän kaikki tarpeellinen tieto kuitenkin ole luettavissa. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti