Laurin syntymän jälkeen meillä on ollut tapana käyttää koirat ulkona juuri ennen Teemun töihinlähtöä. Ja yleensä Teemu on käyttänyt ne sitten kun tulee kotiin. Joskus poikkeustilanteissa ja mahdollisuuksien mukaan olen ulkoiluttanut niitä jonkun hoitaessa Lauria sillä välin. Tällä viikolla Teemulla on ollut iltavuoroja, ja pitkien päivien takia olen hoitanut ulkoilutukset Teemun ollessa töissä. Esimerkiksi eilen pyysin äitiäni tulemaan töiden jälkeen hetkeksi meille ulkoilutuksen ajaksi. Tänään hän ei päässyt tulemaan, joten kaivoin Teemun veljen perheen meille antaman Manduca-kantorepun esille ja ulkoilutin koirat näppärästi Lauri mukanani. Pari kertaa olen kokeillu vaunut+koirat-yhdistelmää, mutta ei toimi meillä. Lauri viihtyy kantorepussa todella hyvin. Oikein kaduttaa kun on ollut tuo niin vähällä käytöllä. Aion tästä lähin käyttää koirat useammin Lauri kantorepussa mukanani! Tällä kertaa emme kävelleet kauas, sillä tuo pitkähihainen oli mulle aivan liikaa tuolla auringonpaisteessa!
Mun mielestä Manduca on todella hyvä ja ergonominen kantoreppu, ainakin verrattuna perus rintareppuihin. Yhden pidemmän kävelymatkan olen kävellyt Laurin ollessa muistaakseni Emman perus rintarepussa (semmoinen missä lapsi lähinnä roikkuu aikuisen hartioiden varassa) ja se oli yhtä tuskaa, alkumatka meni ihan hyvin, mutta loppumatkalla kaikki paikat huusivat hoosiannaa ja kävely vaikeutui. Lisäksi kokoajan jouduin kannattelemaan Lauria käsilläni, koska reppu ei tuntunut istuvan ollenkaan. Laurin ollessa Manducassa paino tosissaan jakaantuu tasaisesti, eikä mikään paikka rasitu. Olkaimet ja rihvelit ovat pehmustettuja. Vilkaisin huvikseni nettimarkkinoiden kantoreppuvalikoimaa, ja huomasin usealla eri merkillä olevan samantyyppinen lantiovyöllä ja muilla rihveleillä varustettu kantoreppu valikoimissaan. Silmiin pistivät merkit Manduca, Tula, BabyBjörn ja Stokke. Silmiin pistivät myös huikeat hintaerot. BabyBjörn ja Stokke pulittavat kantorepuistaan melkein parisataa euroa, kun taas Manducan ja Tulan hinta on melkolailla sama, mutta jää alle 150 euron. Haluaisin ehdottomasti hommata myös Tulan toiseksi kantorepuksi sitten viimeistään seuraavalle lapselle. Mulla ei ole käyttökokemusta Tulasta, mutta olen lukenut muiden kokemuksia, ja monet ovat kehuneet sitä jopa Manducaa paremmaksi. Googlettaessani käyttökokemuksia mielipiteet jakautuvat lopulta aikalailla tasan. Molemmissa on omat "höysteensä". Manducassa on integroitu vauvatuki ja repun "kokoa" voi säätää. Tulaan saa lisävarusteena vauvatuen. Plussaa Tulassa ehdottomasti ovat aivan ihanat kuosivaihtoehdot, olen aivan rakastunut niihin! Ja lantiovyössä oleva taskukin olisi kätevä, harmi kun Manducassa ei ole. Nyt jos joku molempia kokeillut tätä lukee, niin jaa toki mielipiteesi ja käyttökokemuksesi!
 |
| . |
 |
| . |
Kantoreppu on kyllä meillä ollut ihan hyödyllinen kapistus. Vauvan saa pidettyä samaan aikaan aivan lähellä "äidin tai isin turvassa" ja kädet saa vapaaksi. Meillä Lauri rauhoittui pienenä tosi hyvin Manducassa ollessaan ja lähes poikkeuksetta myös nukahti. Itseäni tosin vähän arveluttaa liiallisessa käytössä pienen vauvan kohdalla selkään kohdistuva rasitus, tosin tuoteseloste lupaa ilmeisesti turvallisen ja luonnollisen asennon myös pienelle vauvalle. Meillä reppu ei kauhean kovassa käytössä ole ollut, mutta nyt kun Lauri on isompi, kiinnostus sen käyttöön kasvoi taas. Laurin ollessa pieni haaveilin myös kantoliinan ostamisesta, mutta sekin vain sitten jäi.
 |
| Lauri isin kanssa Huhtikuussa noin parikuisena |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti